Saneerauskasvit
Saneerauskasvit parantavat maan rakennetta, sitovat ravinteita ja tukevat seuraavan sadon onnistumista – luonnollinen osa kestävää viljelyä.
Saneerauskasvien erittäin syvä juuristo kykenee hajottamaan tiivistyneen maaperän tai vastaavasti sitomaan löyhää maata runsaalla juurimassallaan ja näin vähentämään eroosiota. Keväällä mätänevät juuret luovat onteloita, jotka parantavat mururakennetta, maaperän kaasujen vaihtoa sekä veden sitomiskykyä. Talven aikana jäätyneet ja hajonneet kasvintähteet on helppo muokata keväällä peltomaahan. Seuraavan kasvin viljelyä helpottaa myös saneerauskasvien rikkakasveja vähentävä vaikutus.
Saneerauskasvit keräävät tehokkaasti ravinteita, varastoivat ne biomassaan ja pitävät ne maaperän pintakerroksessa. Syvät juuret tuovat ravinteita takaisin pintakerroksiin ja tuottavat humusta. Humuksen lisääntyminen edistää maaperän hyödyllisten pieneliöiden ja lierojen määrää. Pieneliöillä on tärkeä osuus pellon ravinnekierrossa.
Valkosinappi ja rehuöljyretikka ovat tehokkaita saneerauskasveja, sillä ne torjuvat biologisesti maalevintäisiä tauteja ja katkaisevat haittaeliöiden, kuten ankeroisten, kehityssyklejä. Ankeroistorjuntaan soveltuvat saneerausluokan 1 ja 2 lajikkeet. Hajotessaan ne tuottavat kaasuja, jotka torjuvat muun muassa pythiumia, pahkahometta ja Fusariumia.
Saneerauskasvien käyttö
Saneerauskasvit kylvetään maan lämmettyä loppukeväästä tai alkukesästä. Suositeltu kylvömäärä on 20-25 kg/ha retikalla ja 15-20 kg/ha sinapilla siten, että kasvusto on peittävä. Ennen kylvöä rikkakasveja voidaan torjua kerran tai kahdesti mekaanisesti kestorikkojen vähentämiseksi. Kasvusto murskataan noin 6-8 viikon kuluttua kylvöstä, ennen kukinnan alkamista, siementuotannon estämiseksi. Rehuöljyretikan kasvusto täytyy murskata 1-2 kertaa kasvukauden aikana, sillä se versoo nopeasti uutta kukkivaa vartta. Sinapille riittää yleensä yksi murskauskerta. Nopeakasvuisina rehuöljyretikka ja valkosinappi soveltuvat hyvin myös sadonkorjuun jälkeen kylvettäviksi ravinteiden kerääjäkasveiksi.
Saneerauskasvit myydään 25 kg säkeissä.
CONTRA-rehuöljyretikka
Multiresistentti rehuöljyretikka, joka tehoaa useampaan ankeroistyyppiin ja samalla myös desinfioi maata. Soveltuu erityisesti perunan ja sokerijuurikkaan viljelykiertoon. Lajike ei ole möhöjuuren kantajakasvi, joten sitä suositellaan käytettäväksi myös vihannesviljelyssä. Saneerausluokka 1.
BENTO-rehuöljyretikka
Erityisesti perunanviljelyyn suositeltava Contraa edullisempi rehuöljyretikkalajike Vähentää CRS (Corky Ring Spot) tautia perunalla. Saneerausluokka 2.
OCTOPUS-rehuöljyretikka
Hyvä hinta-laatusuhde. Soveltuu perunan ja sokerijuurikkaan viljelyyn. Torjuu esim. punajuuren sukkulamadot ja ankeroiset. Saneerausluokka 2.
VETO-valkosinappi
Valkosinapilla on vahva torjuntavaikutus ankeroiseen, Lajike kasvaa vahvan paalujuuren, joka ulottuu noin 1 m syvyyteen.
STINGER-muokkausretikka
Stinger kasvattaa erityisen vahvan ja syvän, jopa 60 cm ulottuvan paalujuuren. Se soveltuu erinomaisesti maan rakenteen parantamiseen, kerääjäkasviksi sekä maan suojaamiseen talvella. Kylvö tehdään sadonkorjuun jälkeen, ja lajike voidaan kylvää myös ennen puintia viljan sekaan. Kasvuston korkeus on noin 60 cm. Kylvömäärä: 6-8 kg/ha.
HIILIVILJELY
Noin 1 kg biomassaa sitoo 2 kg hiilidioksidia ja tuottaa 1,5 kg happea, joten vahvalla kasvustolla on myös positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hiilen sidontaa kasveihin tapahtuu sitä enemmän, mitä enemmän kasvit yhteyttävät. Maaperän hiiltä ja näin ollen hiilen sidontaa lisäävät peltoon jäävät kasvien juuret sekä muut kasvintähteet.
Milla Lehiö – kaalimaan kasvatti
Milla on kotoisin Itä-Suomesta, Rantasalmelaiselta vihannestilalta. Vaikka Milla opiskelikin insinööriksi ja vannoi nuorena, ettei ikinä viljele mitään, viljely on aina ollut vahvasti läsnä elämässä. Millalla on vuosien kokemus golfkentältä, 12 vuoden kokemus kauppapuutarhan yrittäjänä ja tietysti koko elämän kokemus vihannestilalta.
Milla toimii S.G. Niemisellä vihannesviljelyn tuotepäällikkönä.